Pohjois-Pohjanmaan hyvän metsänhoidon yhdistys ry
Pohjois-Pohjanmaan hyvän metsänhoidon yhdistys ry
Toimii pakollisen metsänhoitomaksun poistamiseksi
Suomessa metsänomistajat liitetään ilman suostumustaan alueellisiin metsähoitoyhdistyksiin ja pakotetaan maksamaan ulosottokelpoista metsänhoitomaksua. Vaikka metsänhoitoyhdistyksestä voi erota, metsänomistaja on edelleen velvollinen maksamaan metsänhoitomaksua ja toisaalta on oikeutettu metsänhoitoyhdistyksen palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen valtio rikkoo toiminnallaan perusoikeuksiin kuuluvaa yhdistymisen vapautta metsänomistajien osalta.
Vaikka metsänomistaja voi hakea myös vapautusta metsänhoitomaksusta, on tämä tehty hyvin vaikeaksi mm. vaatimalla, että metsää on hoidettu useiden vuosien ajan etukäteen "hyvän metsänhoidon" vaatimusten mukaisesti. Lisäksi "metsänhoidollisia puutteita" ei saa olla. Edellämainittuja kriteerejä ei ole määritelty, vaan niiden tulkinta on annettu metsäkeskusten valtaan. Tämä hankaloittaa erityisesti erirakenteisen metsänkasvatuksen harjoittajia vapautumasta metsänhoitomaksusta.
Koska metsänhoitomaksu tulee metsänhoitoyhdistyksien käyttöön automaattisesti, ei mhy:n palveluksessa olevien tarvitse ansaita sitä esimerkiksi hyvällä asiakaspalvelulla tai mhy:n jäsenten toiveiden kuuntelemisella. Metsänhoitomaksulla ei saa kattaa metsänhoitoyhdistyksen varsinaisia työpalveluja, mutta koska kaikkia mhy:n kustannuksia on mahdotonta jakaa oikeudenmukaisesti, saavat mhy:t tästä epäreilua kilpailuetua verrattuna yksityisiin metsänhoitopalvelujen tuottajiin.
Toimii pystykauppajärjestelmän purkamiseksi
Puun pystykaupassa on yhdistetty kilpailulain vastaisesti puun ja korjuutyön kaupat yhdeksi kaupaksi. Pystykauppahinnan eli kantohinnan sekä hankinta- eli tienvarsihinnan erotus on usein vain muutamia euroja, joskus hankintahinta saattaa olla jopa alempi. Tämä ei kuvasta metsäyhtiöiden korjuukoneiden suurta tehokkuutta vaan sitä että metsäyhtiöt polkuhinnoittelevat itse suorittamansa puun korjuun. Todellisuudessa, jos puun korjuuta olisi mahdollista vapaasti kilpailuttaa, metsänomistajan olisi usein mahdollista suorittaa puun korjuu itse tai teettää urakoitsijalla edullisemmin ja paremmalla lopputuloksella.
Toimii metsän erirakenteiskasvatuksen yleisen hyväksymisen puolesta
Oikein toteutetulla metsän erirakenteiskasvatuksella saavutetaan parempi vuotuinen kasvu, hakattaessa korkeampi tukkipuuprosentti ja parempi sahapuun laatu pienemmillä kokonaiskustannuksilla kuin nykyään vallitsevalla, jaksollisella metsänkasvatusmallilla. Käytännössä ainoa jonka voi katsoa hyötyvän jaksollisesta metsänkasvatuksesta on paperiteollisuus, onhan sille edullista että suomalaisissa metsissä kasvaa runsaasti huonolaatuista, sahatavaraksi kelpaamatonta havupuuta.
© Pohjois-Pohjanmaan hyvän metsänhoidon yhdistys ry 2008 - 2010